fbpx

Näyttelyt

Galleria Parvi

Seija Kääriäinen: Pallon vallassa – Seinäreliefejä

3.7.–30.7.2024 alkaen

“Tämän näyttelyn teosten materiaalina olen käyttänyt kierrätyspahvia, -paperia ja akryylimaalia. Minua kiehtoo materiaalin keveys ja sen lähes rajoittamattomat mahdollisuudet. Näissä teoksissani olen keskittynyt pyöreään muotoon. Koen työskentelyn muodon ja massan parissa meditatiiviseksi. En luonnostele töitäni, vaan värit ja muodot syntyvät työskennellessä. Haen sommittelussa tasapainoa ja värien kautta iloa ja silmänruokaa.”

Seija Kääriäinen on Helsingissä asuva ja työskentelevä kuvataiteilija.

Galleria Parvi

Korjaamon Parvi on uusi töölöläinen galleria, joka järjestää kuukausittain vaihtuvia taidenäyttelyitä. Galleria sijaitsee Korjaamon ravintolan yläkerrassa Parvella. Tilassa on kolme seinää ja säädettävä valaistus näyttelyn mukaan. Näyttelytila on ilmainen, ja sitä voi hakea sähköpostitse.

Tiedot näyttelyhakuun taiteilijoille:

Liitä sähköpostiisi suunnitelma näyttelystä ja kuvia teoksistasi, sekä esittely itsestäsi taiteilijana. Näyttelyajankohtaa voi myös toivoa. Näyttelyiden kesto on lähtökohtaisesti n. 1 kk.

Yhteystiedot:

Gallerian ylläpitäjä Maria Kuisma / maria.kuisma123@gmail.com

Tulossa:

Menneet:

Maria Kuisma: Rajamailla 21.5.–30.6.2024

Hippolyte Korjaamo

Henri Airo ja Iivari Mikkonen: Jos tällainen kohtaus esitetään jo ennen alkutekstejä, se kasvaa merkitykseltään

14.6.–10.8.2024

Henri Airon ja Iivari Mikkosen näyttely Jos tällainen kohtaus esitetään jo ennen alkutekstejä, se kasvaa merkitykseltään kokoaa Hippolyte Korjaamon näyttelytilaan monimediaisen installaation, joka tuo yhteen taiteilijoiden viime vuosina tekemiä valokuvia, kerättyä arkisto- ja tekstimateriaalia, piirroksia sekä kirjotun tekstikollaasin ja siihen liittyvän pienjulkaisun. Airon ja Mikkosen yhteisnäyttely tuo esiin eri konteksteissa, kuten arkistoissa, tilaisuuksissa ja taiteilijoiden mielikuvissa, tehdyt huomiot sodan muistamisen ja militarismin välisistä kytköksistä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Kollektiivisella muistilla viitataan yhteisöjen sisäiseen historiakuvaan, sukupolvien avainkokemuksiin sekä historiallisiin traumoihin, joiden kautta yhteisö muovaa omaa identiteettiään. Suomalaisen kollektiivisen muistin peruskivi muodostuu monin tavoin talvi- ja jatkosotaan liittyvistä kertomuksista, myyteistä ja traumoista. Kollektiivista muistia ylläpidetään niin yksityisesti kodeissa, kuin yhteiskunnallisesti muistotilaisuuksien ja kulttuurillisesti esimerkiksi elokuvien tasolla. Sota on sen kokemattomalle kaukainen ja vieras, ja siksi sen muistamisessa erityisesti kuvallinen kulttuuri nousee keskeiseen rooliin.

Näyttelyn taustatyössä taiteilijat ovat tutustuneet erilaisiin talvi- ja jatkosodan tekstuaalisiin ja kuvallisiin representaatioihin. Airo ja Mikkonen ovat lainanneet, muokanneet ja tuottaneet tekstiä mm. sotaelokuvien tuotantodokumenttien, sanomalehtiuutisten ja suomalaisen sotasankarikirjallisuuden pohjalta. Näyttelytilassa tekstimateriaali yhdistyy taiteilijoiden tekemiin suoriin ja lavastettuihin valokuviin. Vuosien 2018-2024 aikana Airo on tehnyt valokuvia sodan muistojen ylläpitämiseen osallistuvissa mm. museoissa, muistotilaisuuksissa ja tapahtumissa. Viimeisen kahden vuoden aikana Mikkonen on tehnyt valokuvia, jotka käsittelevät hänen lähiympäristössään olevaa militarismia, perittyjä muistoesineitä, arkisia ympäristöjä ja perhesuhteita.

Yhdistämällä historiallisiin ja fiktiivisiin tapahtumiin liittyviä tutkimusmateriaaleja sekä suoria ja lavastettuja valokuvia taiteilijat pyrkivät piirtämään esiin sitä kollektiivista mielikuvitusta, jonka kautta suhde historialliseen sotaan muodostetaan Suomessa nykypäivänä. Samalla erilaisten narratiivien yhteentörmäys tekee näkyväksi, kuinka traumakokemuksia siirretään sukupolvelta toiselle ja millaista suhdetta ne rakentavat sotaan ja militarismiin.

Henri Airo (s. 1996) on Helsingissä työskentelevä kuvataiteilija, joka on kiinnostunut ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Teoksissaan hän tarkastelee sosiaalisia ilmiöitä tuomalla yhteen valokuvia ja muita linssipohjaisia medioita, tekstiä ja arkistomateriaalia. Taiteellisessa työssään Airo on kiinnostunut itsereflektiivisestä katseesta, joka aiheen ohella tarkastelee yhteiskunnallisten narratiivien muodostamiseen käytettyjä välineitä. Hän on valmistunut LAB-ammattikorkeakoulun valokuvauksen opintolinjalta vuonna 2021. Oman taiteellisen työnsä ohella Airo toimii valokuvauksen opettajana, kirjoittaa ja tuottaa erilaisia kulttuurihankkeita vapaalla taidekentällä.

Iivari Mikkonen (s. 2000 ) on kuvataiteilija, satunnainen MC, sekä entinen taikuri. Työskentelyssään Mikkonen uppoutuu kulttuuriseen perintöönsä ja tarkastelee historian, myyttien ja traumojen muodostumista. Teoksissaan hän pyrkii näiden teemojen vastaanottamiseen ja uudelleen tulkitsemiseen. Mikkosen työt ovat lähtökohdiltaan dokumentaarisia, keskittyen yhteiskunnallisten ilmiöiden vuorovaikutukseen yksilön arjessa ja henkilökohtaisessa elämässä. Mikkonen työskentelee analogisen valokuvan parissa sekä Helsingissä että Haagissa, jossa hän suorittaa valokuvauksen kandidaatin tutkintoa Haagin kuninkaallisessa taideakatemiassa (KABK).

Näyttelyn arkistomateriaalia on kerätty muun muassa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin, SA-kuva-arkiston sekä Kansalliskirjaston kokoelmista.

Henri Airon työskentelyä on tukenut Suomen kulttuurirahasto, Taiteen edistämiskeskus (Taike) sekä Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö.

Näyttelyn aikana julkaistaan Henri Airon valokuvakirja Sota on onnettomuus, (UTU Press, 2024). Julkaisutilaisuuden jälkeen kirja on saatavissa Valokuvagalleria Hippolyten kirjakaupasta (Yrjönkatu 8-10).

Hippolyte Korjaamo

Hippolyte Korjaamo sijaitsee Kulttuurikeskus Korjaamossa, Töölössä lähellä Kansallisoopperaa, osoitteessa Töölönkatu 51 a-b, 00250 Helsinki. Näyttelytila jakautuu kahteen eri ripustusseinään ns. galleriakäytävällä. Seinät ovat n. 9,5m leveitä ja 5,3m korkeita. (huom! ks. elokuvateatterin hätäuloskäynnin sijainti kuvista ja pohjapiirroksesta). Näyttelytiloihin tulee luonnonvaloa tilan päädyssä olevista ikkunoista. Tila on mahdollista valaista kiskoissa liikuteltavilla spottivalaisimilla. Tilassa ei ole valvontaa eikä näyttelykohtaista ylläpitoa henkilökunnan puolesta. Korjaamo voi järjestää näyttelyn tiloissa myös omia yleisötapahtumia ja yksityistilaisuuksia näyttelyn aikana.

Näyttelyjaksojen pituudet vaihtelevat 1-2 kuukauden välillä, johon sisältyy myös ripustus-, purku- ja avajaispäivät. Avajaiset pidetään pääsääntöisesti näyttelyn ensimmäistä aukiolopäivää edeltävänä torstaina.

Valokuvataiteilijoiden liitto aloitti vuoden 2020 alusta yhteistyön Kulttuuritehdas Korjaamon kanssa. Yhteistyö mahdollistaa molempia organisaatioita hyödyttävien tapahtumien ja sisältöjen tuottamisen sekä esittämisen uudessa kontekstissa ja tiloissa. Korjaamolla vierailee normaalitilanteessa vuosittain runsaat 100 000 kävijää yleisö-, kulttuuri- ja yritystapahtumissa. Hippolyte Korjaamo jalkauttaa valokuvataiteilijoiden näyttelyt ja tuottamat sisällöt osaksi helsinkiläistä kulttuurikenttää entistä vahvemmin.

Tutustu Hippolyte Korjaamon näyttelyaikahakuun ja tiloihin tarkemmin sivulla hippolyte.fi/korjaamo