fbpx

Kulttuuritehdas Korjaamo

Vuonna 2004 perustettu Kulttuuritehdas Korjaamo on elävän kulttuurin koti Helsingin Töölössä.

Kulttuuritehdas Korjaamo sijaitsee Töölössä kahdessa vanhassa ratikkahallissa: Vaunuhallissa, jossa toimii myös Helsingin kaupunginmuseon Ratikkamuseo, ja Korjaamohallissa. Rakennusten välissä on Korjaamon suojaisa ja puistomainen sisäpiha. Vaunuhallissa sijaitsevat Korjaamon isoin ja pienin tapahtumatila Vaunusali ja Vintti. Korjaamohallissa sijaitsevat Baari & Keittiö, Kulmasali, Kino, Hippolyte Galleria Korjaamo, kokoustilat ja toimistot.

Korjaamo on tunnettu uniikista miljööstä, rennosta tunnelmasta, monipuolisesta menusta ja erinomaisesta asiakaspalvelusta. Korjaamon Baari & Keittiö tarjoaa bistromenun ja juomien lisäksi lounasta joka arkipäivä. Kesällä ravintola laajenee ulos, kun 400-paikkainen sisäpihan terassi aukeaa: silloin tarjolla on myös aitoa italialaista pizzaa ja avotulella tehtyä grilliruokaa.

Yritystapahtumien osalta Korjaamosta on kehittynyt Helsingin monipuolisin ja luovin lokaatio ja yhteistyökumppani B2B-kohtaamisia ajatellen. Yhdessä tapahtuma-alan toimijoiden ja asiakkaidemme kanssa olemme luoneet lukuisia elämyksellisiä kokonaiskonsepteja niin tarinallisesti, teknisesti kuin tarjoiluiden ja asiakaskokemuksen osalta.

Vuonna 2023 Korjaamolla järjestettiin kulttuuritapahtumia 445 kpl ja niissä viihtyi yli 50 000 kävijää. Yritys- ja yksityistilaisuuksia järjestettiin 220 kpl ja niissä kävijöitä oli yli 13 000.

Korjaamolla esiintyvät vuosittain sadat merkittävät suomalaiset ja ulkomaiset esiintyjät. Vuonna 2024 myös pyöreitä juhliva Päiväkirjaklubi aloitti kevätkauden loppuunmyydyllä 10-v. klubilla. Helsingin parhaalla sisäpihaterassilla soi tänä kesänä ilmaiskeikkojen lisäksi mm. Korjaamolle muuttanut, seikkailulliselle musiikille omistettu Odysseus-festivaali.

Korjaamo haluaa olla vastuullinen toimija niin työntekijöille, esiintyjille, asiakkaille kuin ympäristöllekin. Olemme sitoutuneet yhdenvertaisuuden ja turvallisemman tilan periaatteisiin, ja turvallisemman tilan ohjeistus on näkyvissä kaikissa talon tiloissa. Olemme myös matkalla kohti ympäristövastuullisempaa toimintatapaa, kun rakennamme parhaillaan Ekokompassi-ympäristöjärjestelmää.

Korjaamo on pitkälti esteetön. Täällä pääsee hyvin liikkumaan esimerkiksi pyörätuolilla, inva-WC:t löytyy talon molemmilta puolilta ja toisessa kerroksessa sijaitsevalle Vintille on pääsy hissillä. Lavalle pääsy ei valitettavasti ole joka tilassa esteetön.

Mielenkiintoinen historia ja kirkas tulevaisuus

Kulttuuritehdas Korjaamo perustettiin Töölöön keväällä 2004. Perustajan Raoul Grünsteinin mukana ratikkahalleille muutti silloin Image Kustannuksen neljä lehteä, Image, Mondo, Muoto ja Viini. Kulttuurikeskukseksi toiminta muotoutui vuoden 2006 aikana, kun Korjaamo sopi yhteistyöstä Helsingin kaupunginmuseon ja kulttuuriasiainkeskuksen kanssa.

Kesken koronakriisin vuonna 2020 Korjaamo sai uudet omistajat: Livson Groupin lisäksi Korjaamon omistajiksi tulivat Jaajo Linnonmaa, Antti Luusuaniemi, Wille Niinistö ja Kim Heiniö. Uusien omistajien tavoitteena on edelleen kehittää Korjaamosta kaikilta toiminnoiltaan kaupungin mielenkiintoisin ja palveluiltaan poikkeuksellisen laadukas kohtaamispaikka kaupunkilaisille, kulttuuritoimijoille ja yritysasiakkaille.

”Haluamme olla sisältö- ja palvelukokemukselta paras kumppani eri asiakasryhmillemme: sen eteen työskentelemme joka päivä. Suhtaudumme elämyksiin ja merkityksellisiin kohtaamisiin isolla intohimolla ja toivomme sen näkyvän kaikessa tekemisessä nyt ja tulevaisuudessa. Korjaamon osalta alkanut vuosi näyttää 20-vuotisen historiamme vilkkaimmalta, se inspiroi ja kirittää meidän koko jengiä – kiitos kaikille jo nyt, niin menneestä kuin erityisesti tulevista yhteisistä hetkistä ja elämyksistä”, toteaa Korjaamon hallituksen puheenjohtaja, Tim Livson.

Ratikkahallien ja Korjaamon historiaa

Helsingin Raitiotie- ja Omnibus Osakeyhtiö perustettiin v. 1888, jolloin liikenne ensimmäisellä hevosvetoisella vaunulinjalla Töölön ja Kaivopuiston välillä alkoi. Osakeyhtiö vuokrasi Rosavillan huvila-alueen pohjoisosasta tontin talleille.

Ennen sähköratikoiden aikaa, 1800-luvun lopulla, Ruusulan huvila-alueella oli hevostallit ratikkahevosineen sekä vaunuvaja, pesutupa, öljyvarasto ja satulaverstas.

1900

Töölönkadun ja Eino Leinon kadun kulmassa sijaitseva kaari-ikkunallinen raitiovaunuhalli valmistui v. 1900 arkkitehti Waldemar Aspelinin suunnittelemana. Raitiovaunuhalli rakennettiin Helsingin Raitiotie- ja Omnibusosakeyhtiön käytössä olleelle Ruusulan alueelle raitiotieliikenteen sähköistämisen myötä. Rakennuksen kummassakin päässä oli alun perin ovet, joten vaunut voitiin ajaa sen läpi. Lisäksi rakennuksessa toimi hevosraitiovaunujen ollessa käytössä hevosten kengityspaja.

Rakennuksen detaljointi keskittyy päätyihin sekä kaareviin kattolanterniineihin. Pitkät julkisivut ovat puurakenteiset, mutta rapatut. Sähkö korvasi hevoset v. 1901. Samoihin aikoihin alkoi varikolla uusi rakennusvaihe.

1909

Töölönkadun ja Humalistonkadun kulmaan v. 1909 valmistui yksikerroksinen rakennusmestari Richard Willmanin suunnittelema korjaamohalli.

1911

Myöhemmin rakennettiin viereen laajempi vaunuhalli, nykyinen Töölön raitiovaunuvarikko. Näkyvimmin panoksen varikkoalueen suunnittelulle on antanut arkkitehti Selim A. Lindqvist. V.1911 suunnitellun kolmen suuren kaarihallin kokonaisuudessa Lindqvist ja rakennesuunnittelijana toiminut Jalmar Gastrin hyödynsivät Suvilahden voimalaitoksen rautabetonirakenteiden kehittämisestä saatua kokemusta. Avarien hallien kattoa kannattavat kapeat pilarit. Rakennuskokonaisuus täydentyi v.1927 Lindqvistin suunnittelemalla konttorirakennuksella (Humalistonkatu 4), joka toimii nykyisin palvelutalona. Mannerheimintien ja Humalistonkadun kulmaan v.1979 valmistuneen asuin- ja liiketalon paikalta purettiin Aspelinin suunnittelema Sipoon kirkkona tunnettu yhtiön työntekijöiden asuintalo.

1992

Vaunuhalli muutettiin v. 1992 raitioliikennemuseoksi arkkitehti Bengt Lundstenin suunnitelmien mukaan.

1993

Museoksi muutettu vaunuhalli avattiin yleisölle 1993.

2004

Korjaamo aukesi asiakkaille kevään 2004 aikana. Ensimmäinen yleisötapahtuma oli 27.3.2004.

Raoul Grünsteinin mukana ratikkahalleille muutti Image Kustannuksen neljä lehteä, Image, Mondo, Muoto ja Viini, sekä sponsorointiin erikoistunut konsulttiyhtiö Image Match. Tilassa toimi myös Image Funk. Ensimmäinen näyttely, A K Dolvenin videoinstallaatio 2:57, avautui yleisölle 27.3.2004. Yhteistyössä Radio Helsingin kanssa tehdyt Korjaamo Talk -keskusteluillat alkoivat 22.4.2004. Baari ja terassi avattiin toukokuussa.

2006

Korjaamon muotutui kulttuurikeskukseksi vuoden 2006 aikana, kun se sopi yhteistyöstä Helsingin kaupunginmuseon ja kulttuuriasiainkeskuksen kanssa. Toiminnassa yhdistettiin kaupunginmuseon omistaman Raitioliikennemuseon ja Kulttuurikeskus Korjaamon toiminnot.

2015

Yli 10 vuotta Korjaamon yhteydessä toiminut Korjaamo Galleria lopetti toimintansa.

2016

Korjaamo Kino avasi ovensa.

2020

Kesken koronakriisin vuonna 2020 Korjaamo sai uudet omistajat: Livson Groupin lisäksi Korjaamon omistajiksi tulivat Jaajo Linnonmaa, Antti Luusuaniemi, Wille Niinistö ja Kim Heiniö. Uusien omistajien tavoitteena on edelleen kehittää Korjaamosta kaikilta toiminnoiltaan kaupungin mielenkiintoisin  ja palveluiltaan poikkeuksellisen laadukas kohtaamispaikka kaupunkilaisille, kulttuuritoimijoille ja yritysasiakkaille. 

Lähteet mm.:
https://kaupunginosat.fi/toolo/wp-content/uploads/sites/23/2016/02/Kotisivut_Taka-Toolon_arkkitehtuuriopas.pdf
https://www.raitio.org/suomen-raitiotiet-ja-raitiovaunut/helsingin-raitiotiet/rataverkko/historiaa/
https://www.kaleva.fi/helsingin-tooloon-ensi-vuonna-uusi-kulttuurikeskus/2048343

Galleria Hippolyte Korjaamo

Kulttuuritehdas Korjaamo aloitti vuonna 2020 yhteistyön Valokuvataiteilijoiden liiton kanssa, jolloin Korjaamon tiloissa avattiin galleria Hippolyten satelliittigalleria Hippolyte Korjaamo. Hippolyte Korjaamo tuo nykyajan valokuvataiteilijoiden näyttelyt ja sisällöt lähelle Helsinkiläisiä. Galleria sijaitsee Korjaamon aulatiloissa. Vapaa sisäänpääsy Korjaamon aukioloaikojen puitteissa.

Hippolyte Korjaamon näyttelyt valitaan avoimen haun perusteella, joka on avoinna Valokuvataiteilijoiden liiton jäsenille. Myös työryhmät ja kuraattorit voivat hakea valmiilla näyttelykonseptilla, mutta ainakin yhden työryhmän jäsenen tulee olla Valokuvataiteilijoiden liiton jäsen.

Lue lisää Hippolyte Korjaamon näyttelyhausta Hippolyten sivuilta!

Ratikkamuseo

Raitiovaunumuseo
Raitiovaunumuseo

Korjaamon Vaunusalissa sijaitsee Ratikkamuseo, joka on osa Helsingin kaupunginmuseota. Ratikkamuseossa voit istahtaa vanhaan ratikkaan ja siirtyä hetkessä menneisyyden Helsinkiin. Mielikuvitus pääsee valloilleen kuskin paikalla istuessa, filminpätkiä katsellessa ja vanhoja matkalippuja tutkiessa. Voit myös harjoitella lipun leimaamista vanhan ajan malliin.

Vaunusalissa järjestetään paljon yksityistilaisuuksia, jonka takia poikkeukselliset aukioloajat kannattaa tarkistaa etukäteen Ratikkamuseon verkkosivuilta.

RATIKKA GROUP OY

Vuonna 2020 Kulttuuritehdas Korjaamo siirtyi uusille omistajille, joilla on monipuolista osaamista taiteen, viihteen, tapahtumien ja liiketoiminnan alalla.

Uuden Ratikka Group Oy pääomistajana on markkinointi-, tapahtuma-, lisensiointi- ja matkailualan kotimainen perheyhtiö Livson Group, jonka tunnetuimpiin konserniyrityksiin lukeutuvat muiden muassa Muumimaailma Oy ja markkinointitoimisto Lataamo Group. Muut neljä omistajatahoa ovat elokuva- ja televisioalan ammattilainen sekä Red Carpet-festivaalikokonaisuuden perustaja ja taiteellinen johtaja Antti Luusuaniemi, sarjayrittäjä ja mediapersoona Jaajo Linnonmaa, Helsingin ravintolakulttuurin innovatiivinen kehittäjä ja pitkän linjan yrittäjä Kim Heiniö sekä bisneksen ja kulttuurin moniosaaja Jussi Tapio.

Omistajavaihdoksen myötä Korjaamo-kokonaisuudesta kehitetään kaikilta toiminnoiltaan kaupungin mielenkiintoisinta ja palveluiltaan poikkeuksellisen laadukasta kohtaamispaikkaa niin kaupunkilaisille, kulttuuritoimijoille kuin yritysasiakkaillekin.

Lisätietoja:

Samppa Rinne
Operatiivinen johtaja
+358 40 678 9119
samppa.rinne@korjaamo.fi